Avainsana-arkisto: vappu

Vappumuisto vuodelta 1961

Äiti, äiti, vieraat tulevat jo”, Timo sanoi katsoen ulos. Niin tulivatkin. Vieraamme tulivat taksilla. Serkkuni Tuire, Pirjo ja Aki juoksivat meille. Aki meni veljeni luo ulos.
                   ”Hei, lähdetään kaupungille”, Pirjo kysyi minulta. ”Minä tulen mukaan!” sanoi Tuire. Pirjo ei häntä hyväksynyt ja tätini antoi Pirjolle rahaa, että hän saa ostaa Tuirelle lohdukkeeksi kaasuilmapallon. Kaupungilla oli paljon ihmisiä, ja ilmapalloja. Serkkuni osti ruusun itselleen ja sisarelleen vappuhuiskun. Katselimme palloja ja meidänkin alkoi tehdä mieli ilmapalloa. Lähdimme Yliopiston- ja Humalistonkadun kulmaan ja matkalla näin Anjan. Humps! Serkultani vietiin ruusu, tai ainakin aiottiin viedä, mutta se oli niin tiukassa, että se ei lähtenyt irti. Ostimme kumpikin ilmapallon. Serkkuni osti tumman ilmapallon ja minä aivan tavallisen kaasupallon. Kiersimme torin kaukaa ja tulimme puutorille ja Pirjo osti kaksi jäätelöä. Menimme penkille ja aloimme syödä jäätelöämme. Mutta kun Pirjo oli puolivälissä, olin minä saanut vaivaiset suklaakuoret syötyä. Kello oli 17. Serkkuni meni mammani luo ja minä kotiin.

Kotiin päästyäni katselimme Ville Vallattoman puuhia ja sen jälkeen, tietääkö isä todella kaiken tanssista. Felix ihmekissan jälkeen aikuiset joivat kahvia ja me lapset joimme simaa ja söimme tippaleipiä. Noin kahdeksan aikoihin lähdimme kaupungille. Siellä me saimme vappuruusun ja Timo sai pillin ja kaasuilmapallon, ja toiset pojat saivat markkinapallon. Aki osti itselleen ilmapallon. Se oli hauska ilmapallo, koska sen sisällä oli vielä toinen pallo. Räiskis! Timon ilmapallo meni rikki, mutta syy ei ollut hänen. Setäni tupakka oli osunut siihen. Hän lähti ilmapallomyyjän luo ja tuli takaisin tuoden mukanaan kolme ilmapalloa. Pikkuveljeni sai ne. Kohta setä kuitenkin meni takaisin myyjän luo, ja toi toiset kolme ilmapalloa, mutta ne olivat isompia kuin edelliset. Minäkin sain yhden. Sitten kuului takanani ääni: ”Anteeksi, mutta tämä on ryöstö!” Kauhuissani käännyin ja huomasin roiston, joka katseli minua. Se oli Kari. Hän oli saanut toivomansa naamarin. Sitten lähdimme linja-autolla kotiin. Katsoin vielä pala-pelin, vaikka se tuli niin myöhään, mutta huomennahan saa nukkua vaikka kuinka kauan. Kun menin nukkumaan, nukuin heti, enkä osannut aavistaakaan, että huomenna ajelisin Leo-sedän volksfagenilla, ja kun meille oli sattua auton kanssa vahinko, ja että kulkisimme ristiin serkkuni Pirjon kanssa ja että vappu on sitten vuoden 1961 osalta loppu.